Ciao. 

Me nautimme elämästä, hyvästä ruuasta ja matkustelusta.

Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa ravintolaan, myös lapset!

Tervetuloa ravintolaan, myös lapset!

Kun nykyään tullaan vanhemmiksi, yksi suurimmista stressinaiheista vaikuttaa olevan se, uskaltaako pienen lapsen kanssa mennä ravintolaan. Mitä jos se kirkuu niin, että muut ruokailijat häiriintyvät? Mitä jos se oksentaa pöytään? Mitä jos se alkaa huutelemaan pissa-kakkajuttuja ruokapöydässä? Kyllä, lapsen kanssa ihmisten ilmoilla liikkumiseen liittyy riskejä. 

On toki olemassa sellaisiakin kullannuppuja, jotka käyttäytyvät kuin pienet enkelit ja nakertavat siististi maissinaksujaan nätisti hymyillen koko vanhempien aterioinnin ajan ja sellaisia kolmevuotiaita, jotka syövät samaa ruokaa kuin vanhempansa ja istuvat paikoillaan jopa kaksi tuntia putkeen. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia. Vaikka suurin osa lapsista ei osaakaan leikkiä näkymätöntä, on minusta naurettavaa, että meidän pitäisi sen vuoksi rajoittaa ulkona syömistä. 

Tiedän, että moni vanhempi haluaisi mennä useammin ravintolaan, koska helpottaahan se arkea, kun saa kerrankin olla itse palveltavana eikä vain palvella muita. Olen kuitenkin huomannut, että suurimmassa osassa ravintoloita ei lasten kanssa liikkuva tunne oloaan tervetulleeksi. Kun kävelee pienten lasten kanssa yhtään "hienomman" ravintolan sisäänkäynnille, saa useimmiten vastaansa vaivaantuneita katseita ja teennäisiä tervetulotoivotuksia. Vaikka kukaan ei suoraan sano, että "lapset eivät kuulu tänne!", on tämä varsin hyvin tulkittavissa tarjoilijan elekielestä. 

Meille on käynyt näin usein, varsinkin silloin kun poikamme oli pienempi. Tästä huolimatta me emme ole koskaan rajoittaneet ravintolakäyntejämme vain sellaisiin paikkoihin, joissa olisi lasten leikkipaikka. Itse asiassa emme ole koskaan valinneet ravintolaa sen perusteella, onko siellä leikkipaikka, vaan sen perusteella, onko meillä ollut tervetullut olo. Tervetulleen olon luo ravintolan henkilökunta, ei leikkipaikka. 

Useimmiten lapsemme ei ole osannut käyttäytyä, vaan "ollut kuin kotonaan". Hänelle ravintolat ovat nimittäin olleet vain olohuoneen jatke, koska me vanhemmat olemme olleet ravintoloisijoita koko hänen pienen elinikänsä ajan. Hän ei kuitenkaan ole tehnyt mitään sen kummempaa kuin mitä hän tekisi kotonakaan ruokapöydässä. Lapsemme ei ole esimerkiksi puristanut tarjoilijaa pepusta tai kompastunnut kukkaruukkuun, niin kuin jotkut aikuiset ovat tiettävästi ravintolassa tehneet. 

Minun mielestäni jokaiseen (ruoka)ravintolaan pitäisi olla tervetullut myös lasten kanssa. Lapset kuuluvat elämään. Ei joka kerta ravintolassa syödäkseen tarvitse kutsua lastenhoitajaa. Mitä jos ei jaksaisikaan ikinä kokata ja haluaisikin syödä ravintolassa joka päivä? 

Koska olemme puoliksi italialainen perhe, olemme nähneet, kuinka Italiassa toimitaan lasten kanssa. Siellä lapset ovat AINA tervetulleita ravintolaan, ja aika harva italialaisista lapsista istuu hiljaa paikoillaan. Lapset juoksevat ympäri ravintolaa, huutavat ja kiukuttelevat väsyneinä. Ihan niin kuin meidänkin lapsemme tekisivät, jos veisimme heitä iltamyöhään ravintolaan. Silti heitä ei katsota kieroon. Lapset ovat lapsia. 

On ihanaa, että Helsingistä löytyy jo useita sellaisia ravintoloita, joissa tuntee olonsa tervetulleeksi myös lasten kanssa. Niissä ei ole leikkipaikkaa, vaan lämminhenkinen ilmapiiri ja lapset huomioonottava henkilökunta. Meidän (ja poikamme) suosikkipaikkoja ovat esimerkiksi Teatteri, The Cock ja Salutorget.

Koska lapset ovat luonnostaan hieman nirsoja, kaipaisin kuitenkin useampaan ravintolaan hieman enemmän lapsille helpommin maistuvia ruokia. Moni tuntuu ajattelevan, että ravintolaan mennään aina hakemaan uusia makuelämyksiä, mutta minä ajattelen, että joskus on kiva mennä ravintolaan ihan vaan syömään. Silloin olisi kiva, jos lapsellekin olisi tarjolla jotain muutakin kuin puolikkaita aikuisten annoksia. 

Suomessa on jo muutamaan otteeseen järjestetty Perheet Safkaa -tapahtuma perheystävällisemmän ravintolakulttuurin puolesta. Tämä on minusta hieno ajatus, koska se herättelee ravintoloisijoita ajattelemaan asioita myös koko perheen kannalta, mutta oikeasti on aika säälittävää, että näin normaalia asiaa varten pitää järjestää tapahtuma. Perheet safkaa, niin se vaan on. Kotona ja ravintolassa. 

Tällä kirjoituksella en halua sanoa, että ravintolaan pitäisi mennä vain perheen kesken. Päin vastoin, ravintolaan on ihana mennä myös ilman lapsia. Sen sijaan haluaisin sanoa, että ravintolaan pitäisi olla ihanaa mennä AINA. 

Millaisia kokemuksia sinulla on ravintolakäynneistä lasten kanssa? Onko olemassa jokin sellainen ravintola, jota erityisesti suosittelisit koko perheen kanssa ruokailuun? Entä minne ei missään nimessä kannata mennä?

 

Eräänä kesäiltana Hietassa 

Eräänä kesäiltana Hietassa 

Pöytäliinaankin annetaan piirtää, kunhan se on paperia

Pöytäliinaankin annetaan piirtää, kunhan se on paperia

Italiassa ravintolassa

Italiassa ravintolassa

Viisi vinkkiä onnistuneelle ruokamatkalle Italiaan

Viisi vinkkiä onnistuneelle ruokamatkalle Italiaan

Lapsi, joka nukkuu

Lapsi, joka nukkuu