Ciao. 

Me nautimme elämästä, hyvästä ruuasta ja matkustelusta.

Tervetuloa mukaan!

Ruoka-aika

Ruoka-aika

Yksi asioista, jotka italialaisen kulttuurin kanssa tekemisissä oleminen on muuttanut minussa, on arvostus ruokaa kohtaan. Olen aina rakastanut syömistä ja jo lapsena vietin tuntikausia keittiössä omien reseptikokeilujeni parissa, mutta vasta Italiassa asuessani opin todella arvostamaan ruokaa.

Sitä, kuinka italialaiset suhtautuvat ruokaan, on vaikea selittää ulkopuolisille. Siinä ei ole tippakaan hifistelyä, testausta tai säätämistä. Ruokailuun suhtaudutaan rennosti, mutta lukuisat uskomukset ja perinteet ohjaavat muun muassa sitä, mihin aikaan on soveliasta syödä ja missä järjestyksessä. Salaatti esimerkiksi syödään aina viimeisenä ja se tarjoillaan erillisellä lautasella. Pasta tai riisi eivät voi olla lisukkeita, eikä kalan kanssa tarjoilla parmesaania. Jos juo juomansa liian kylmänä voi vaikka kuolla. Cappuccinoa ei ole soveliasta nauttia ruuan jälkeen eikä maito ole ruokajuoma.

Nämä ovat kaikki uskomuksia, joilla ei ole yksittäisen ihmisen elämään suurta vaikutusta, mutta on yksi sellainen asia, joka ohjaa koko italialaista yhteiskuntaa: Ruoka-aika.

Italiassa lounas syödään aina kello 12-15 välillä ja illallinen tarjoillaan vasta iltakahdeksan jälkeen. Koska kaikki italialaiset noudattavat näitä ruoka-aikoja, on mahdolliset tapaamiset, harrastukset ja liiketoimet suunniteltava niiden mukaan. Ruoka-aikojen vuoksi esimerkiksi monet liikkeet ovat kiinni kello 13-16. Tämä aika on pyhitetty lounaalle ja sen jälkeiselle levolle. Kyseessä on myös päivän kuumin aika, eikä kaupungilla liiku tuohon aikaan ketään. Täällä voi myös valita, haluaako lapsensa osallistuvan kouluruokailuun. Jos lapsi ei osallistu, hänen koulupäivänsä päättyy kahden maissa, jotta kotona ehtii nauttia lounaan. Lasten harrastuksia harvemmin järjestetään silloin, kun pitää olla syömässä illallista, eikä kenenkään kotiin sovi tunkeutua ilmoittamatta iltakahdeksalta.

Ravintolat ovat auki vain silloin, kun asiakkaat syövät. Kukaan ei käy kolkuttelemassa ravintolan ovea kello viideltä iltapäivällä. Pyöreää pizzaa syödään yleensä vain iltaisin, joten pizzeriat ovat saattavat avata ovensa vasta seitsemän jälkeen illalla.

En muista, että minun lapsuudenkodissani olisi noudatettu mitään ruoka-aikoja. Saatoimme käydä jääkaapilla silloin kun halusimme ja usein söin pelkkää jugurttia. Se olisi Italiassa ennenkuulumatonta.

Minusta on ihanaa, että meidän suomalais-italialaisessa perheessämme on tarkat ruoka-ajat. Meillä ei syödä mitä vaan kaapista löytyy, vaan jokainen ateria on aina oikeasti suunniteltu, maukas ja ravitseva. Esikoinen on jo oppinut sen, että joka ilta kokoonnumme yhteisen aterian ääreen ja saattaa jo lounaan jälkeen alkaa kysellä, mitä illallisella on ruokana. Joskus, kun olemme olleet matkoilla, hän on pettynyt, jos olemme syöneet illalliseksi pelkät sämpylät.

Kun on kerran sisäistänyt ruoka-ajat, tulee niiden puuttuessa tyhjä olo.

Maailman paras ravintola on meidän kotona

Maailman paras ravintola on meidän kotona

Epäsuomalainen

Epäsuomalainen